Päivä uutisdeskissä mullisti käsityksen toimittajan työstä

Haaga-Helian opiskelijat pääsivät päiväksi uutisdeskisimulaattoriin.

– No haluaisin olla tutkiva journalisti ja selvittää asioita.

Tämä kommentti toistuu varsin usein media-alalle pyrkivien työhaastatteluissa, kun heiltä kysytään urahaaveita. Nopeatempoinen työ uutisdeskissä ei – ainakaan puheissa – ole kaikille se houkuttelevin vaihtoehto, koska ennakkoluuloihin pohjautuva mielikuva työn sisällöstä voi olla vähemmän mairitteleva. Puhutaan lappamisesta, suolakaivoksesta ja liukuhihnasta, vaikka sisältä päin katsottuna kyse on uutistyön perusteista ja arvokkaasta tekemisestä, jossa opitaan niksit myös tutkiviin juttuihin.

Iltalehteen taannoin töihin tullut Haaga-Helian opiskelija kiteytti kokemuksellaan erinomaisesti ristiriidan oletetun ja toteutuneen välillä: deskityön intensiivisyys pelotti ja oma pärjääminen epäilytti, mutta se olikin aivan mahtavaa.

Kuinka tämän kokemuksen saisi välitettyä tätä laajemminkin ja samalla muokattua työnantajamielikuvaa Iltalehdestä ja Alma Mediasta? Tämä kysymys käynnisti projektin, joka kulminoitui uutissimulointipäivään torstaina 18.4. Ajatuksena oli, että paras tapa kertoa siitä, kuinka mahtavaa porukkaa, hyvä meininki ja monipuolista tekemistä meillä on töissä, on näyttää se käytännössä.

Oppilaitosyhteistyön kautta molemminpuolista hyötyä

Yhteistyökumppaniksi kokeiluun valikoitui Haaga-Helian journalismiopiskelijat, koska Alma Media on ollut Haaga Helian yrityspartneri jo useamman vuoden ja Iltalehdellä on ollut aiemminkin yhteistyötä oppilaitoksen kanssa.

Haaga-Helia järjesti opiskelijoilleen haun simulointipäivään, ja kaksitoista opiskelijaa pääsi päiväksi töihin tekemään oikeasti julkaistavaa sisältöä kahden Iltalehden uutispäällikön, Solmu Salmisen ja Jesse Kuparisen, ohjauksessa.

Kokemus oli molemmin puolin palkitseva. Opiskelijat kiittivät vuolaasti sitä, että heihin suhtauduttiin kuin oikeisiin toimittajiin ja että he pääsivät tekemään aitoja uutisjuttuja. Samalla näkökulma iltapäivälehden sisällöistä ja tekemisestä sekä päätösten taustoista avartui, sillä moni tunnusti, että joitakin ennakkoluuloja saattoi aiemmin olla.

– Uutispäälliköiden luottamus ja rentous tarttui omaan tekemiseen niin, että alkujännityksestä päästyä tekeminen oli mukavaa. Oli myös hyvin arvokasta saada palautetta omasta työskentelystä. Lopuksi jäi tunne, että ehkä minusta onkin tähän uutistyöskentelyyn.

– Parasta oli se, että pääsi esittelemään itsensä Iltalehden toimituksessa työskentelevänä toimittajana. On ihan eri varmuus soittaa haastateltavalle ”oikeana” toimittajana verrattuna siihen, että esittelee itsensä opiskelijan roolista, palautekyselyyn vastattiin.

Opiskelijoiden suhtautuminen Iltalehteä kohtaan ennen simulointia vaihteli, mutta kaikki myönsivät jälkikäteen, että asenteissa tapahtui myönteistä kehitystä.

– Päivän jälkeen ymmärrän paremmin, miksi asioita tehdään niin kuin tehdään. Muista toimittajista ja uutispäälliköistä kuva muuttui parempaan suuntaan. Voisin nähdä itseni työskentelemässä Iltalehdelle joskus – toisin kuin ehkä ennen.

– Mielikuva oli tätä ennen neutraali, mutta nyt Iltalehti nousi kiinnostavimpien alan työpaikkojen joukkoon.

Jaa artikkeli