Maahanmuuttajien työllistäminen on iso sijoitus

Alma Median jakeluyksikössä Alma Manussa jo yli neljänneksellä jakajista on ulkomaalaistausta. Siksi esimiesten on oltava tarkkoina, että ulkomaalaisten jakajien lupa-asiat ovat kunnossa. Työskentely viranomaisten kanssa vaatii myös aikaa ja toimivat tietojärjestelmät.
 
Pakistanilainen Hasib Khurshid (kuvassa yllä) on oppinut kurvailemaan tottuneesti yöpimeällä ja liukkaalla kelillä tamperelaisissa lähiöissä. Posti on jaettava aamukuuteen mennessä, jolloin myös 28-vuotiaan insinööriopiskelijan työvuoro päättyy.

Töiden jälkeen Khurshid nukkuu, ja sitten on tavallisen perhe-elämän ja opiskelujen vuoro. Alma Manun jakaja kirjoittaa parhaillaan diplomityötään Tampereen teknilliselle yliopistolle. Jakajan työstä hän kuuli kaksi ja puoli vuotta sitten kaveriltaan, joka oli jo Alma Manun palveluksessa. Tätä nykyä kuusi Khurshidin kaveria jakaa jakotuotteita Alma Manussa Tampereen alueella. 

Khurshid on tavallinen tapaus Alma Manun palkkalistoilla.

– Puolet oman piirini jakajista on ulkomaalaisia. He saavat suosituksia ystäviltään ja opiskelijoilta. Tampereella on paljon opiskelijoita. Minullakin on paljon tulevia ja jo valmistuneita diplomi-insinöörejä töissä, jakelun esimies Suvi Urpalainen kertoo.

Ulkomaalaisten jakajien merkitys on suuri koko Alman Manun jakelulle.

– Suomalaisia on vaikea saada jakajiksi, perustelee HR-assistentti Jaana Myllyniemi.

Esimiesportaalle maahanmuuttajien tai turvapaikanhakijoiden pestaaminen ei ole läpihuutojuttu. Se tarkoittaa isompaa työmäärää kuin suomalaisen tai EU-kansalaisen palkkaaminen.

Papereiden on ensinnäkin oltava kunnossa. Työnhakijan on osoitettava henkilötodistus ja työlupa, tai vähintään todiste työluvan hakemisesta. Alma Manu toimittaa kopiot dokumenteista työvoimatoimistoon.

– Jos työlupaa ei ole vielä myönnetty, meidän on soitettava Maahanmuuttovirastoon ja selvitettävä, voimmeko palkata henkilön, Myllyniemi jatkaa. 

Maahanmuuttovirasto puolestaan tarkastaa, riittääkö Alma Manulta kertyvä palkka elämiseen.

– Jakajat kyselevät paljon juuri työtunteihin ja palkkaukseen liittyviä asioita, Urpalainen kertoo.
Ulkomaalaiset käyttävät ylipäätään hanakasti sähköpostia ja puhelinta suomalaisiin työtovereihinsa verrattuna. He kyselevät paljon verotuksesta ja aikatauluista, elämästä Suomessa. 
Ulkomaalaiset hakevat työstään myös yhteisöllisyyttä, suomalaiset vetäytyvät mieluummin omiin oloihinsa.

– Meillä on jakajia useista eri kulttuureista, esimiehet rekrytoivat heidät itse. Kaikki tapaukset ovat erilaisia ja sparraamme paljon toisiamme, kertoo HR-assistentti Jaana Myllyniemi.

Tietojärjestelmät muistin tukena

Alma Manussa ulkomaalaisten työntekijöiden määrä on kasvanut viime vuosina moninkertaiseksi. Vuonna 2006 ulkomaalaisia työntekijöitä oli koko Alma Manussa reilu 200 henkeä, joista Pirkanmaalla 160 henkilöä. Tänä vuonna heitä on noin 220, Pirkanmaalla 180. Kasvun myötä sekä henkilöstöhallinnon että esimiesten työnkuvat ovat laajentunut.

Työn sisältöön vaikuttaa muun muassa entisestään tiukentunut lainsäädäntö. Esimiesten on huolehdittava lakipykälien ja säännösten tietämyksestään. Jos he rikkovat lakia – tietäen tai tietämättään – he voivat joutua henkilökohtaiseen vastuuseen. Sanktiona voi olla esimerkiksi sakkorangaistus.

– Muun muassa työlupien jatkoluvat ovat työntekijöiden vastuulla. Me emme saa tietoa Maahanmuuttovirastosta, onko jatko myönnetty vai ei. Jäämme ikävään tilanteeseen, jos tieto ei tule perille, Myllyniemi selventää.

Jos jatkolupapäätös on kielteinen, työntekijä ei voi jatkaa töitään.

– Jokainen tapaus on erilainen ja aiheuttaa ylimääräistä työtä esimiehille, Myllyniemi sanoo.

Luvan saaminen voi kestää puolikin vuotta. Prosessi pitäisi saada helpommaksi.
Byrokratia kuormittaa sekä HR-henkilöstöä että jakelun esimiehiä.

– Esimiehet eivät pysty muistamaan kaikkien aikatauluja, vaan järjestelmän on muistutettava määräajoista. Minä haluaisin, että työnantaja saisi tiedon luvista muilta kuin työntekijöitä, Myllyniemi toteaa.

Englanti haltuun

Ulkomaalaisten palkkaus on moninkertainen haaste myös kielellisesti. Suvi Urpalainen kommunikoi englanniksi jakajiensa kanssa. Lukuisat aksentit ovat arkipäivää. Sujuvaa englantia puhuvan Hasib Khurshidinkin kuunteleminen ja ymmärtäminen vaatii tiukkaa keskittymistä ja lisäkysymyksiä.

Khurshidille kommunikointi suomalaisen työnantajan kanssa on puolestaan vaivatonta, hyvin toisenlaista kuin hierarkkisessa kotimaassa.

– Suomalaisen työnantajan kanssa voi keskustella mistä vain. Häntä on helppo lähestyä, Khurshid sanoo.

Käytännön työssä kulttuurien väliset erot tasaantuvat nopeasti. Kaikki jakajiksi havittelevat suorittavat englanninkielisen perehdytyksen. Hasib Khurshid päätyi Koivistonkylän, Härmälän ja Viinikan jakajaksi omasta aktiivisuudestaan. Hän otti puhelimen käteen, soitti ja kysyi töitä. Niitä löytyi. Seuraavaksi hänen piti opetella talviajoa autolla. Senkin hän oppi, kuten myös työssä käytettävän PDA-laitteen käytön.

Esimiehelleen Suvi Urpalaiselle hänellä on kaksi toivomusta: Olisi kiva saada kahvinkeitin yhteiseen käyttöön ja paremmat työhansikkaat. Nykyiset ovat liian ohuet.

Jaa artikkeli